Mitä EU tekee
Euroopan unioni toimii monimutkaisessa turvallisuusympäristössä. Yhteiskuntien avoimuus ja teknologian kehitys ovat helpottaneet terroristien, väkivaltaisten ääriliikkeiden ja uhkatoimijoiden kansainvälistä toimintaa ja maiden välisten sosiaalisten ja taloudellisten erojen hyväksikäyttöä sekä sukkulointia fyysisen ja digitaalisen maailman välillä.
Monet rikollisuuden muodot, kuten ihmiskauppa, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja huumekauppa, ovat siirtyneet verkkoon tai niitä helpotetaan digitaalisin keinoin. Tämän seurauksena useimmissa rikostutkinnoissa on digitaalinen ulottuvuus.
Vastatakseen näihin haasteisiin ja edistääkseen yhteiskuntien turvallisuutta EU on painottanut kyberrikollisuuden, terrorismin ja radikalisoitumisen, järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjuntaa.
Euroopan komissio esitteli huhtikuussa 2025 Euroopan sisäisen turvallisuuden strategian (ProtectEU), jossa esitetään tavoitteet ja toimet turvallisemman ja suojatumman Euroopan varmistamiseksi seuraaviksi vuosiksi.
EU:n strategian painopistealueita ja toimia ovat muun muassa
- parempi tietoisuus uhkista, jotta turvallisuusriskejä voidaan ennakoida paremmin
- paremmat lainvalvontavalmiudet
- parempi resilienssi hybridiuhkia vastaan
- vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
- terrorismin torjunta
- maailmanlaajuisen turvallisuuden edistäminen.
Komissio tekee yhteistyötä EU:n jäsenmaiden ja EU:n virastojen kanssa, sillä järjestäytynyt rikollisuus on monimutkaista ja kansainvälistä. Yhteistyöllä varmistetaan, että EU pysyy valppaana ja selviytymiskykyisenä ja että sillä on valmiudet suojella kansalaisiaan nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Faktoja sisäisestä turvallisuudesta
Toiminta-alat
Tietoa EU:n toimista ihmiskaupan torjumiseksi ja ihmishenkien suojelemiseksi
Ampuma-aseiden laittoman kaupan ja siihen liittyvien uusien uhkien torjunta
Tietoa siitä, miten EU koordinoi huumekaupan torjuntaa
Tietoa siitä, miten EU reagoi rikollisiin uhkiin, kuten terrorismin rahoitukseen
EU:n oikeudellinen kehys lasten suojelemiseksi ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi
Aloite, jolla pyritään vahvistamaan EU:n toimia radikalisoitumisen torjumiseksi
Tietoa siitä, miten EU tekee lainvalvontayhteistyöstä nopeampaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa
Tietoa siitä, miten EU torjuu kyberrikollisuutta lainsäädännön, kansainvälisen yhteistyön ja rahoituksen avulla
Tietoa siitä, miten eurooppalaisen turvallisuusalan tutkimuksen avulla lisätään tietämystä ja kehitetään välineitä, joita tarvitaan uusien uhkien torjumiseksi
Tärkeimmät saavutukset
- EU:n tukeman kansainvälisen lainvalvontayhteistyön avulla tunnistettiin vuonna 2024 kaikkiaan 4 985 ihmiskaupan uhria, pidätettiin 846 epäiltyä ihmiskauppiasta, käynnistettiin 869 tutkintaa ja takavarikoitiin 4,6 miljoonan euron arvosta rikoksilla hankittuja varoja.
- Vuonna 2024 käynnistetty eurooppalainen satama-allianssi ja sen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ovat tehostaneet laittoman huumausainekaupan torjuntaa. Laiton huumausainekauppa on yksi Euroopan vakavimmista tämänhetkisistä turvallisuusuhkista.
- Kesäkuussa 2022 voimaan tulleen terroristista verkkosisältöä koskevan EU-asetuksen mukaan kaikkien EU:n alueella palvelujaan tarjoavien verkkoalustojen on poistettava terroristinen sisältö tunnin kuluessa määräyksen saatuaan. Nopean reagoinnin avulla suojataan kansalaisia laittomalta sisällöltä ja ehkäistään radikalisointipyrkimyksiä verkossa, kun taas vankoilla suojatoimilla turvataan, että ilmaisunvapaus ja tiedonsaantioikeus säilyvät täysin.
Valokeilassa
Uusien teknologioiden lisääntyvä väärinkäyttö muuttaa terroritoimintaa. Mukaan houkutellaan yhä useammin alaikäisiä, jotka radikalisoituvat verkossa. Lisäksi geopoliittinen kehitys pahentaa entisestään uhkaympäristöä. Vastatakseen tähän kehitykseen komissio on ehdottanut uusia toimia terrorismin ehkäisyn ja torjunnan tueksi osana Euroopan sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategiaa. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kollektiivista reagointia muuttuviin terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhkiin. Toimien osa-alueita ovat uhkien ennakointi, radikalisoitumisen ehkäiseminen, ihmisten suojelu verkossa ja verkon ulkopuolella sekä uhkiin ja iskuihin reagointi.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 28 toukokuuta 2026